Toiminnallista Haipakkaa

Viimeiset kolme viikkoa on Rouva Kuulasen elämä ollut melkoista haipakkaa.

Myssy-Janne pisti tuulemaan. Rouva Kuulasesta tuli viiden minuutin varoitusajalla Apukoutsin apukoutsi. Siitä selvittyään hän yleni apukoutsiksi. Omasta mielestään selvitti senkin varsin hienosti.

Rouva Kuulanen lähti Jyväskylään Kouluttaja-päiville. Aamukuuden junalla vailla hotellia, parempaa tietoa paikasta mihin oli matkalla. Seisoi keskellä Jyväskylän keskustaa. Ensimmäistä kertaa elämässään.

Treenasi, opiskeli, kertasi. Kuuli kummitusjuttuja päivällispöydässä, Koutsi-Lassen jutut saivat nauramaan vedet silmissä vatsa kippurassa. Hihitteli hotellihuoneessa peiton alla pimeässä. Heli Hyväntuulinen oli paras kämppäkaveri.

Rouva Kuulanen palasi Mestari-Lindbergin autokyydillä takaisin Helsinkiin. Juttua olisi riittänyt pidempäänkin. Oli tavattoman hienoa keskustella kaikista niistä asioista, mitkä herättävät Rouva Kuulasen veren kiertämään. Ihmiskehon toiminnasta, kouluttamisesta.  Uuden oppimisesta ja malttamisesta.

Automatka vakuutti hänet siitä, että kaikella on tarkoituksensa. Aikansa ja paikkansa. Että Rouva Kuulanen alkaa pikku hiljaa olla juuri siinä paikassa, missä on hyvä ja hienoa olla. Pitkä työ alkaa kantaa hedelmää. Unelmiaan kannattaa tavoitella eikä antaa periksi.

Loppuviikon kruunasi Functional Training –koulutuksen kakkososa. Alla olevat videot kuvaavat täydellisesti kahden päivän antia. Oloa ja iloa ja uutta oppia.

Rouva Kuulasella on huomenna ensimmäinen vapaapäivä kolmeen viikkoon. Hän ei ole ihan varma miten hän siitä selviää. Mutta hän aikoo pysähtyä ja tehdä tilaa läheisilleen.

Nauttia perheestään, viedä koira lenkille.