Jotta voi aloittaa uuden tyyppisen treenaamisen turvallisesti, tulisi ensin sisäistää mitä sillä haetaan.
Kaiken järjen mukaan Rouva Kuulasen olisi pitänyt aloittaa fasciaharjoittelunsa gasellimaisin liikkein. Hallitusti. Elegantisti, jousimaisesti ja hiirenhiljaa. Tämän hän kuvitteli jo sisäistäneensä.
Kuva: http://www.uta.fi/
Niinpä hän raahasi Herra E:n pihalle, löi tälle kameran käteen ja käski kuvata. Neljän kilon kuulat käteen ja menoksi.
Rouva Kuulanen yritti erilaisten liikeratojen ja suunnanmuutosten kautta hakea tuntumaa ja rasitusta eri jatkumoille. Lopulta totesi että neljä kiloa kättä kohden oli liikaa. Liikkeen lähtöpisteen löytyminen oli yllättävän vaikeaa. Ja rankkaa. Oli pakko lopettaa.
Vasta kun Rouva Kuulanen otti kameran käteensä ja katsoi omaa liikettään, hän ymmärsi missä meni pieleen. Kuvassa tasapaino horjui, liike ei ollut tarpeeksi joustavaa. Esivenytystä ei ollut tarpeeksi, jousimaisesta liikkeestä puhumattakaan. Keskivartalo-kontrolli ei pitänyt tarpeeksi kaikissa liikesuunnissa. Kaiken kruunasi tavaton ähinä ja puuskutus. Suurimman osan aikaa Rouva Kuulanen näytti mielestään ylikypsältä kierremakaronilta.
Fasciatreeni olisi tärkeää aloittaa varovaisesti, sillä pitkien fasciajatkumoiden harjoittaminen poikkeaa tavallisesta lihaskuntoharjoittelusta. Liikesuunnat vaihtelevat nopeasti, joten liian rajusti aloitettuna vammariski kasvaa.
Oli valaisevaa ja niin tavattoman tuskallista tajuta menneensä aikalailla puskaan oman kehonsa hallinnan suhteen. Etenkään kun Rouva Kuulanen ei ollut malttanut levätä tarpeeksi edellisten treenien päälle.
Rouva Kuulanen oppi tämän kantapäänsä kautta. Jälleen kerran. Puskassa ryvetään todennäköisesti vielä useita kertoja ennen kuin lopullinen valaistuminen oman kehon hallintaan löytyy.
Melkoista risukkoa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti