perjantai 31. toukokuuta 2013

Ihmisen mitta

Rouva Kuulanen on viime aikoina huomannut miettivänsä usein ihmisen arvoa. Sitä vaakaa, missä teot punnitaan. Sitä nauhaa, millä sanat mitataan.

Onko hyväksyttävää sanoa hölmöjä asioita. Onko parempi jättää kokonaan sanomatta. Mistä johtuu, että ihmiset pelkäävät kysyä asioita. Vaikka aina sanotaan, ettei tyhmiä kysymyksiä olekaan. Silti niille selän takana nauretaan.

Jokainen meistä täällä suorittaa. Aivoihin koskee ja niitä kuumentaa. Pitäisi ymmärtää, pitäisi osata. Mieluiten kerta laakista. Koska se on viisautta.

Hyviä tyyppejä taputellaan olkapäälle. Pidetään kerhoja suljettujen ovien takana. Kaikkea ei jokaisen tarvitse tietää, tottahan se on. Tieto lisää tuskaa ja sitä tuskaa on tässä maailmassa riittävästi.

Taulukoita, diagrammeja, exeliä, kuvashowta. Normeja. Kriteerejä. Sääntöjä, suuntaviivoja. Kuka tuottaa ja kuinka paljon. Niillä luvuilla voidaan määritellä. Kuinka paljon on arvo. Käypä hinta markkinoilla.

Millä mitalla mitataan ihmisyyttä? Kiltteyttä toisia kohtaan. Ymmärrystä, avaria katseita. Kohtaamista. Toinen toisensa näkemistä.

Millä mitataan sitä, että ihmiselle annetaan tilaa temmeltää. Kysytään ja kuunnellaan sen sijaan että itse vastataan. Mikä meitä niin paljon pelottaa? Siinä että pysähdytään kuuntelemaan. Että päästetään irti ja myönnetään. Kaikesta ei voi tietää kaikkea eikä se tee kenestäkään vähempiarvoista.

Yksi tykkää täyttää taulukoita. Toinen maalata visioita. Kolmas puhuu kuin ruuneperi, neljäs vasta opettelee sitomaan kengännauhoja. Viides uskaltaa kysyä. Kuudes pistää toisen asialle. Kysyjä antaa vallan vastaanottajalle. Sitä valtaa ei moni osaa oikein kohdella.

On helppoa kuvitella olevansa muita parempi. Silloin kun on kirjat ja numerot ja taulukot nenän alla. Kun on jo se tieto, mitä muut vasta etsivät.

Kaikki eivät innostu samoista asioista eikä kaikkea voi mitata. Ihmisestä kertoo paljon kaikki se, mitä korvin ei voi kuunnella.


Silloin kun ei puhuta rahasta. Kun ei puhuta kirjatiedosta. Kun ei puhuta kaikesta siitä materiasta, mitä ympärillemme keräämme. Jokaisella meistä on arvomme. 

Ja se arvo kertoo meistä kaiken.



torstai 30. toukokuuta 2013

Tiimijengin Aika




Tänään olisi Tiimijengin aika. Koko päivä näitä ihania ihmisiä.
Mikä voisi olla parempaa <3

keskiviikko 29. toukokuuta 2013

It’s Zumba-Time!

Rouva Kuulanen heilutti käsiä yhteen suuntaan. Jalkoja toiseen. Yritti ketkuttaa lantiota vasemmalle ja oikealle ja sheikata siinä välissä.

Rouva Kuulanen manasi mielessään – olisi ehkä kannattanut käydä vessassa ennen tuntia. Tätä menoa lirahtaisi housuun.

Zumba-Viktor huusi: ”Hjuva! Hjuva!” ja vaihtoi taas suuntaa. Kiskoi välillä housujaan ylemmäs ja niin sitä mentiin.

”Sina tanssit toooosi hjuvin!” Tanssi-Viktor kehui biisien välissä. Rouva Kuulanen röyhisti rintaansa. Kieltämättä, olihan tätä joskus tullut harrastettua hieman enemmänkin.

”Haluatko sina viimeinen biisi enemman latinoa or fitness”, Zumba-Viktor kysyi ja vilkaisi Rouva Kuulasen käsivarsia. ”Up to you!” Rouva Kuulanen kiljaisi ja hymyili. Tämä oli aivan mahtavaa. Pikku hiljaa hän oli alkanut pysyä muuveissa mukana.

Viimeinen biisi lähti, ehkä merengueta tai salsaa tai tangoa tai jotain. Rouva Kuulasella oli täysi työ yrittää pysyä askelissa mukana. Kovasti siinä sheikattiin ja pyöritettiin ja vaihdettiin suuntaa ja hetkutettiin. 

Naiset tulisivat NIIN rakastamaan Zumba-Viktoria syksyn tunneilla.

Tunti läpäisty. LOISTAVA meininki.



Parhaimmat muuvit oli pakko saada vielä tunnin jälkeen kameralle .. 
Kuva ei sitä ehkä paljasta, mutta tämä oli NIIN Rouva Kuulasen juttu .. ;)

Bring The Action - It's Zumba -time!

tiistai 28. toukokuuta 2013

Huono päivä

Rouva Kuulanen oli äreä.

Kello oli aamulla soittanut puoli kuudelta. Rouva Kuulanen heräsi kuudelta.

Rouva Kuulanen oli menossa aamusalille. Pääsikin tekemään kehonikämittausta. Rouva Kuulanen oli unohtanut katsoa kalenteria. Tästä hyvästä Mahti-Mika oli päätä lyhyempi heti aamusta.

Rouva Kuulanen treenasi ennen lounasta. Treeni kulki mutta veti veltoksi. Rouva Kuulasta väsytti. Rouva Kuulasta kiukutti. Rouva Kuulanen olisi halunnut omalle takapihalle ottamaan aurinkoa villasukat jalassa.

Rouva Kuulanen höyhensi Myssyä. Kiukutteli Makkaralle. Tiuski jopa PikkuMyylle. Pikku-Tapani röntgenkatseellaan tajusi pysyä seinän takana.

Rouva Kuulanen alkoi syödä. Hän söi ja söi ja söi ja söi. Vaikka Rouva Kuulasta väsytti purra, niin silti hän söi. Manteleita, rusinoita, banaania ja tonnikalaa. Kerrosleipää, karpalovettä. Jälkiruuaksi purkkapalleroita.

Pyyteli anteeksi sieltä. Pyyteli anteeksi täältä.

Lähti kotiin. Syömään lisää.


Välillä olisi parempi pysyä omalla pihalla ja ottaa aurinkoa villasukat jalassa. :) 

Huonoja päiviä tulee Rouva Kuulasella vastaan harvoin. Onneksi hän osaa pyytää anteeksi. Ja onneksi Rouva Kuulanen on sen verran oppinut itsestään, että nälkä se on jos mikä, joka tekee kiukkuiseksi. Eväitä kannattaa pitää mukana ja välillä tankata oikein kunnolla.

maanantai 27. toukokuuta 2013

Marjo Makkarainen goes Helsinki

Marjo Makkarainen kuurasi lattioita. Marjo Makkarainen imuroi. Marjo Makkarainen lenkitti koiraa pitkin metsiä iltapimeällä hehkulampun valossa. Rouva Kuulasen viisi numeroa liian suurissa housuissa.

Marjo Makkarainen juoksi pitkin kauppoja kantaen Pienten Poikien syntymäpäivätarvikkeita. Täytti tuntitolkulla vesi-ilmapalloja sormet verillä kylpyhuoneessa.

Marjo Makkaraista ei ruokittu tarpeeksi usein. Ja sitten ruokaa oli liikaa kerralla. Marjo Makkaraista hävetti kulkea julkisilla paikoilla. Rouva Kuulasen vaappuessa kipeine lihaksineen kuin pingviini.

Marjo Makkaraisen käydessä suihkussa kylpyhuoneen ovi kävi tiuhaan. Ensin sisään astui Rouva Kuulanen. Sitten saapui Erityinen Sisko. Tämän jälkeen Pikku J, viimeisenä Pikku E. Vessassa käytiin ovet pihalle asti avoinna.

Marjo Makkarainen istui limusiinissa. Pikku J:n mielestä liian pienessä. Marjo Makkarainen tanssi ja nauroi ja salilla souti soutulaitteessa.

Marjo Makkarainen oli Rouva Kuulasen kultamuru.

Toivottavasti hän tulee pian takaisin <3


sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Viikon treenivideo: Rouva Kuulanen goes Punishment


Pöytä oli täynnä pieniä miehiä. Jätskit oli syöty ja angry birds limua nautittu. Oli ohjelman aika.

”Nyt kun herkut on herkuteltu on vuorossa ohjelmaa!” Rouva Kuulanen huudahti lapsille tiskipöydän edestä.

Makkara oli käynyt piilottamassa saippuakuplapulloja Pienten Poikien huoneeseen. Lasten oli tarkoitus jokaisen käydä etsimässä omansa. Sitten mentäisiin yhdessä pihalle. Puhaltelemaan saippuakuplia ja etsimään muurahaisia. Aikuisten mielestä hirrrrvittävän hieno ajatus.

Pikku J oli alkuun toista mieltä. Hyvä että Rouva Kuulanen sai ensimmäisen lauseensa loppuun kun pöydän äärestä kuului äänekäs vastalause:

”Eiiiiiii ÄITIII, ei me haluta mitään KUNTOILUA!!!!!!!”



Ehkä ensi vuonna lasten synttärijuhlilla mentäisiinkin tämän tahtiin ;)

Joogamies tallensi Rouva Kuulasen torstain treenin videolle. Suurkiitos siitä!
Melkoista meininkiä ..

perjantai 24. toukokuuta 2013

Savoy soi


Herra E täytti vuosia. Isoja tai pieniä, riippui mistä suunnasta katsoi.

Tätä iltaa oli odotettu. Tätä iltaa oli stressattu. Tätä iltaa oli valmisteltu.

Pienet Pojat olivat saaneet luvan tulla konserttiin mukaan. Marjo Makkarainen lensi Rovaniemeltä. Erityinen Sisko saapui iltapäivällä hiuslakat ja ripsivärit kassissa. Vaatteet oli katsottu. Vaatteet oli silitetty.

Pian Savoy –teatteri täyttyisi faneista – ystävistä ja sukulaisista. Tavattoman TAVATTOMAN taitavista suomen parhaista artisteista.

Kaikki oli valmista. Nyt sitä mentiin.



Erityinen kaunistakin kauniimpi Sisko on yksi Herra E:n hartaimpia faneja. Levyhyllystä löytyy jok'ikinen levy nimikirjoituksella varustettuna - totta kai!


"Oottekste jotain MILJONÄÄREJÄ!!?" Naapurin poikien leuat loksahtivat rintaan asti auki illan kyydin saavuttua. 


Jani Wickholmin laulama Kaveri on Herra E:n käsialaa.


Ihana Aki Louhela (tuttu jengille varmasti ainakin Voice of Finland -kisasta) on yksi Herra E:n Oulusta paikalle saapuneista ystävistä. Aivan käsittämättömän taitava laulaja! Mahtava tyyppi muutenkin :)


Pieniä Poikia jännitti koko illan "koska se kiroilulaulu tulee". Ja tulihan se viimein. Herra E kuulutti lavalta että tämä oli se hetki kun poikien on aika mennä käymään vessassa, tässä biisissä tuli niitä rumia sanoja. Pikku E huusi isälleen kuuluvaan ääneen katsomosta: "EI ME ISI MIHINKÄÄN MENNÄ - ME KÄYTIIN JO PISSALLA!!" 

Bablo, Edu Kettunen ja Herra E - Perseenlämmitin.


Illan mahtavaa laulajakaartia: Aki Louhela, Bablo, Tapio Liinoja, Pekka Tiilikainen, Jani Wickholm, Jani Jalkanen, Edu Kettunen, Harri Marstio, Matti-Esko, Heartworn (Janne Huotari, Henna Dolk, Petteri Laukkanen, Lasse Sirkko, Karri Kerkelä) ja tietysti illan sankari: Herra E.

Loistavassa bändissä soittamassa: Olli Haavisto, Jarmo Nikku, Harri Ala-Kojola, Pekka Gröhn ja Mikko Löytty.

Taustalaulajina ihanat taitavat kaunokaiset Christa Renwall ja Elina Hjält.

Illan juonsi Ile Vainio.




torstai 23. toukokuuta 2013

Rouva Vapaaottelija feat. Joogamies


Rouva Kuulanen kuuli hämärästi Joogamiehen äänen ajatustensa taustalla. Viimeinen selkeä keskittynyt kuva Joogamiehen kertomasta oli sana Vapaaottelija-treeni. Tämän jälkeen Rouva Kuulasen ajatus lähti vaeltamaan. 

Puolialastomia lihaksikkaita miehiä öljyttyine ruskeine vartaloineen tiukoissa trikoissa pienen kehän keskellä .. hmmm.. hmmm.. hmmm..

Saatuaan itseään niskasta kiinni Rouva Kuulanen tuijotti Joogamiehen fläppitaululle kokoamaa liikelistaa.

Tässähän tulisi ilmeisesti hiki.

Rouva Kuulanen röyhisti rintaansa. Miehet syrjään, naiset kehiin. 

A woman’s gotta do what a woman’s gotta do.



Rouva Kuulasen liikelista ja lopputulokset pisteineen. 
Viimeinen kainaloonveto taisi tosin olla 40 eikä 90 ;)


Kättä sai vaihtaa missä vaiheessa vain. Rouva Kuulanen vaihtoi puolessa välissä, 
suurinpiirtein 15 tempausta / käsi.


Maastanosto sumo-asennosta + pystysoutu. Rouva Kuulasen eilen sumotreenit vetäneillä sisäreisillä homma rokkasi ;)


Leuanveto vastuskuminauhoilla, helposti meni! Pientä säätöä kumppareiden asettamisessa ja poissaamisessa jalan alle - onneksi Joogamies oli paikalla.


Pystypunnerrus alkoi hapottaa heti ensimmäisellä kierroksella. 



Jalan veto kainaloon - lantio alaspäin ilman kiertoa / kontrollin pettämistä.

Rouva Kuulanen on hieman väsynyt ...


Hyvä se on sivusta huudella .. ;)
Ihan ehdottoman paras tsemppari! Ja MAHTAVA treeni!


Maksimisyke 187, keskisyke 127.
Ei paha - ensi kerralla astetta kovemmin.

tiistai 21. toukokuuta 2013

Aamushow


Klo: 04:10   Rouva Kuulanen herää kaameaan painajaiseen. Hän hukkasi unessa nuoremman poikansa eikä löytänyt tätä mistään.

Klo: 04:15   Rouva Kuulaselle tulee pissahätä.

Klo: 04:16   Rouva Kuulaselle tulee nälkä.

Klo: 04:47  Rouva Kuulanen kuuntelee avonaisesta ikkunasta samaa radion aamushowta lehdenjakajapojan kanssa.

Klo: 04:52  Rouva Kuulanen taistelee peitosta 6-vuotiaan kanssa.

Klo: 04:53 Rouva Kuulanen häviää taistelun.

Klo: 05:01   Rouva Kuulanen kömpii ylös hikisistä lakanoista.

Klo: 05:06  Rouva Kuulanen seisoo kuuman suihkun alla.

Klo: 05:08 Rouva Kuulanen yrittää pukeutua liian tiukkaan paitaan samalla kun keittää kananmunia, paahtaa leipää, avaa tonnikalapurkkia öljyssä, tyhjentää tiskikonetta ja syö viinirypäleitä.

Klo: 05:11   Rouva Kuulanen keräilee tonnikalan paloja astianpesukoneesta koiran nuollessa leipää ja tomaatteja lattian pinnasta.

Klo: 05:14   Rouva Kuulanen keittää kahvia ilman kahvinporoja.

Klo: 05:15   Rouva Kuulanen keittää uutta kahvia porojen kanssa.

Klo: 05:17   Kuivaa hiuksiaan kylpyhuoneessa, löytää seasta rastoja.

Klo: 05:18   Rouva Kuulanen leikkaa rastoja saksilla.

Klo: 05:22 Rouva Kuulanen syö kananmunaa seisaaltaan keittiössä.

Klo: 05:23 Rouva Kuulanen miettii, mitä sitä seuraavaksi söisi.

Klo: 05:25 Rouva Kuulanen istuu vihdoin alas, kaivaa lehden esiin, kaataa kahvia kuppiin ja syö AAMUPALAA.


Tämä mielessä pitäen - Uutta päivää kohti!

maanantai 20. toukokuuta 2013

Koko Talven Kiusanhenki


Koko talven Rouva Kuulanen on joka maanantai-ilta ollut samassa paikassa.

Hän tietää jokaisen asiakkaan lempipyörän, tietää mistä musiikista jengi pitää. Kenellä tulee helposti kuuma, kenellä lähtee homma lapasesta ja kuka polkee liian lujaa. Hän näkee ajoasennoista missä mennään ja millä fiiliksellä.

Rouva Kuulanen on huudattanut musiikkia. Rouva Kuulanen on karjunut. Rouva Kuulanen on fiilistellyt. Kiusannut, kiusoitellut, nauranut ja naurattanut. Jokainen biisi on ollut Rouva Kuulasen lempibiisi, aina hieman edellistä parempi.

Rouva Kuulanen on pitänyt saarnoja. Pistänyt biisejä soimaan alusta uudelleen ja uudelleen. Rouva Kuulanen on kertoillut tarinoita työkavereistaan, hassuja juttuja lapsistaan. Uhkaillut Olavi Virralla, täyttänyt lempibiisitoiveita.

Rouva Kuulanen on piiskannut, Rouva Kuulanen on ajattanut. Jengi on polkenut draivilla joka on saanut ikkunat huurustumaan. Lattiat lainehtimaan. Välillä on laulettu yhteen ääneen, omat lempibiisit on nähty huulten liikkeistä.

Tänäänkin vain tulenliekki puuttui - ensi viikolla viimeinen maanantai ennen kesälomia.
Silloin ajettaisiin katto rei’ille, ikkunat puhki ja lattia laineille.

”Meillä tulee ikävä sinua”. <3

Kaikille Rouva Kuulasen Uskollisille!



Aikaiset Aamut


Rouva Kuulanen rakasti näitä aikaisia aamuja. Kun kaikki ikkunat ja ovet olivat auki, pihalta kantautuivat lintujen laulu ja lentokoneen kaukainen humina.

Rouva Kuulanen söi laittamaansa aamupalaa, koira makasi jaloissa pöydän alla. Hesarin muste tarttui sormiin ja kohta se jo täplitti valkean pöydän pintaa.

Aamukahvi höyrysi mustana ja vahvana kupissa. Tämän jälkeen vaikka sitä kuinka yrittäisi, ei kahvi enää maistuisi samalta koko loppupäivän aikana.

Rouva Kuulasta ei yhtään haitannut käydä illalla aikaisin nukkumaan. Hän ei jaksanut katsella tv:tä, ei näpyttää tietokonetta. Mieluiten hän käytti aikansa lepäämiseen.

Hänen oma aikansa oli aamulla. Linnunlaulussa kahvikuppi käsissä, villasukat jalassa. 

Kaikkien muiden vielä nukkuessa.



Kahvi maistuu parhaalta tietystä mukista juotuna.
Rouva Kuulanen osti lapsilleen kaakaomukit ja otti ne sujuvasti omaan käyttöönsä :)

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Kersantti Kuulanen


Kersantti Kuulasella on kilometrisaappaat ja kilometrin pituiset sääret ja hiukset jotka kasvavat kilometritolkulla.

Kersantti Kuulanen kyykkää salilla, tangon paino saa reidet räjähtämään. Vasta kun Kersantti Kuulasen pakarat soivat, hartiat valittavat tuskissaan – siinä vaiheessa Kersantti on valmis lopettamaan.

Kersantti Kuulanen, puolustusvoimiin kutsuttuna, pitää armeijan tyypit kurissa ja nuhteessa. Huutaa pihalla suureen ääneen auringon paahteessa. Se on ääni joka saa kuulat lentämään. Ääni joka saa nivelet liikkumaan. Kersantti Kuulasen sana on laki eikä sitä kukaan uskalla kyseenalaistaa.

Kersantti Kuulanen pitää luentoa auditoriossa, heittää omaa showtaan. Korottaa ääntään, välillä kuiskaa. Lyö käsiä yhteen ja hyppyyttää. Shown päälle kumartaa aplodeille, sitten ottaa pitkät sääret alleen.

Seuraavassa paikassa, ihmiset matoilla, kiemurtelevat naurusta. Kersantti Kuulanen kertoo vitsejä, juoksee huoneessa. Kilometrisaappaat tömisten, hiukset metrejä venyen.

Kersantti Kuulasen punainen Ferrari kiitää motaria renkaat täristen. Hiukset hulmuten tuulen pyörteissä, musiikki huutaa Ferrarin niellessä kilometrejä. Kersantti Kuulasella on eväitä. Kersantti näpyttää puhelinta. Kersantti pysähtyy tankkaamaan, ajaa lujaa ja ohittaa.

Viimein Kersantti Kuulanen saapuu ainoaan paikkaan, jossa hänen vauhtinsa pysähtyy. Moottori sammuu, sen ääni vaimenee. Hiljaisuus laskeutuu.

Siellä Kersantti ei ole Kersantti, hänen sanansa ei ole laki, eikä kukaan tee niin kuin hän sanoo tai haluaa. Siellä juodaan kahvia tuntitolkulla pihakiikussa kilometrin pituiset villasukat jalassa. Joka välissä käydään saunassa ja aamupalaksi syödään jäätelöä. Siellä tanssitaan keittiössä paistinlastat käsissä ja nauretaan ja nauretaan ja nauretaan.

Siellä on äiti ja isä ja siskot. Lapsia ja koiria kilometreittäin.

Kilometrit on muistettava nollata – aina aika ajoittain.


Kersantti & Vanha Uskollinen kävelylle lähdössä.
 Joka päivä ei voi olla salitreenipäivä, eikä aina kulkea yhtä lujaa.


keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Anopin Paras Pannukakku


Pannukakku kohosi. Se nousi. Kasvoi kasvamistaan, kunnes tulvi yli. Se valui ja valui, jatkoi menoaan eteiseen asti.

Ovesta ulos, pihamaalle. Se täytti pihat, kompostit, takamaat.

Sillä ruokittiin orvot. Sillä ruokittiin lapset. Sillä ruokittiin miehet, naiset, mierolaiset.

Pannukakun tuoksu täytti sieraimet. Tuoksu muutti kaiken valuvan pehmeän pulleaksi unelmaksi. Tuoksu ruokki pilvihattaroita, peitteli siivelleen leivosen ja punarastaan. Tuuditteli kotiäidit, ronskit raavaat työläiset.

Sen väri sai koivun lehdet kalpenemaan, auringon säihkeen himmenemään.

Pannukakku kasvoi ja kukoisti. 


Rouva Kuulanen ei ollut ikiaikoihin tehnyt lapsilleen pannukakkua. Tarvittiin vain :
8 dl täysmaitoa
4 munaa
4 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
suolaa
oliiviöljyä

uuni 225 astetta.


Rouva Kuulanen seisotti taikinaa tiskipöydällä tunnin verran. 
Pannukakku nousi ja kohoili, herkullinen tuoksu täytti kodin.


Harvinaista herkkua: Pannukakkua anopin reseptin mukaan kermavaahdolla ja mansikoilla. 
Iihhanaaa :)

Parempi kunto - pienempi rasitus.


Jotta jaksaisit liikkua pitkään, on alkuun mentävä hitaasti.

Mitä pidempään jaksat liikkua, sitä enemmän kestät rasitusta.

Mitä pidempään jaksat liikkua, sitä paremmin elimistössäsi kiertää happea ja ravintoaineita.

Mitä pidempään jaksat liikkua, sitä paremmin lihaksesi käyttävät happea jaksaaksesi liikkua.

Mitä paremmassa kunnossa olet, sitä enemmän käytät rasvaa liikkumiseen.


Kehosi rasvavarastot ovat lähes ehtymättömät. Hiilihydraattivarastot tyhjentyvät jo tunnin mittaisen lenkin aikana. Matalatehoinen liikunta kuluttaa 50% rasvaa. Tehon noustessa rasvan osuus kokonaiskulutuksesta on enää keskimäärin 35%.

Mitä lujempaa menet, sitä enemmän hengität. Siihen tarvitset keuhkojasi sekä myöskin sydäntäsi. Älä rasita sitä liikaa. Älä väärällä tavalla.

Pidä alkuun liikunta mukavuusalueella. Tee liikkeestä tapa. Saat lisää hiusverisuonia, boostaat aineenvaihduntaa. Ja kuka tietää – saatat jopa nauttia matkasta.

Sillä loppupelissä - mitä parempi kunto sinulla on, sitä vähemmän itseäsi rasitat.


                                          video

Sydän lyö 100 000 kertaa vuorokaudessa. Aikuisen ihmisen sydän pumppaa verta 5 l/min. Vuorokaudessa tämä tekee 7200 litraa. Jos koko ajan liikutaan liian kovalla kuormituksella, ei sydän pysy matkassa mukana.  Riski ylikuormitukseen ja sydänkomplikaatioihin kasvaa lyönti lyönniltä.





tiistai 14. toukokuuta 2013

Istuminen tappaa – eikä liikunta yksin pelasta


Rouva Kuulanen istui ja mietti. Hetken mietittyään nousi seisomaan, työnsi purkan suuhunsa. Jatkoi mietiskelyään. Ajatus kulki heti kirkkaammin.




Kun lihaksia ei käytetä, ne eivät tarvitse energiaa.



Olemme ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa ruokaa on yllin kyllin ja koneet hoitavat liikkumisen.



Maailmassa on ensimmäistä kertaa enemmän ylipainoisia kuin nälkää näkeviä ihmisiä.
Vuosikymmenen loppuun mennessä 50 % lapsista on ylipainoisia.



Löytyykö vastaus superdieeteistä tai fitness –lehtien sivuilta?


”Polta 300 kaloria kymmenessä minuutissa!!”


Kuntokeskustoiminta kasvaa kasvamistaan.
Dieettiruokien myynti on jatkuvassa nousussa.

Miksi lihavuustilastot sitten kasvavat kasvamistaan?



Lihominen on kehon luonnollinen reaktio ympäristön muutokseen.

Suomessa neljä viidestä tekee istumatyötä.



Mitä käyttämättömän lihaksen sisällä tapahtuu? – EI MITÄÄN!

Kun lihakset eivät käytä ravintoaineita, aineenvaihdunta sekoittuu. Insuliinin teho huononee ja solujen normaali toiminta häiriintyy. Tuloksena II -tyypin diabetes.



Vuonna 2011 suomalaiset katsoivat televisiota keskimäärin 178min/vrk.



Arkiaktiivisuus ratkaisee päivittäisen energiankulutuksesi – pystyyn nouseminen poistaa istumisen haitat.

Kun nouset tuolista ylös, pistät purkan suuhusi ja alat heiluttaa jalkojasi, kaksinkertaistuu energiankulutuksesi istumiseen verrattuna.



Geenimme on luotu energian säästämiseen – nykyään liikunta on valinta.



Nyky-yhteiskunta on rakennettu istualtaan elettäväksi.



Ei ole väliä, pitääkö tankoa nostaa 10 vai 15 kertaa kun suuri osa väestöstä ei edes harkitse menevänsä salille.



Miten yhdistää kehon normaali toiminta ja nyky-yhteiskunta?



Arkiliikunnan nerokkuus piilee sen yksinkertaisuudessa, sopivuudessa ja saavutettavuudessa. Kotona, toimistossa ja maailmalla.

Luomuliikunta kunniaan!



Rouva Kuulasen kollega Pessi uuden kirjansa kanssa. Rouva Kuulanen sai luvan käyttää lähteenä Pessin loistavaa materiaalia tohtoriväitöskirjan takana. 
Rouva Kuulanen suosittelee!!

(Lähde: Arto Pesolan luentomateriaali "Luomuliikunnan vallankumous")


maanantai 13. toukokuuta 2013

Elämänlanka


Jos Rouva Kuulanen miettisi tässä iltateetä juodessaan, mitä tärkeää hänelle tänään tapahtui, lista menisi suunnilleen näin:

Aamulla oli ihana herätä lastensa välistä avonaisesta ikkunasta kuuluvaan mustarastaan lauluun.

Rouva Kuulasella oli yritysvalmennusta koko päivän – hän löysi vaivatta oikeaan paikkaan ajoissa. Yritys oli muuttanut ja siksi matka oli vähän jännittävä aamuruuhkassa ilman navigaattoria.

Nokkoskeitto lounaalla oli ERITTÄIN hyvää. Kaikki Rouva Kuulasen tuntevat tietävät, ettei hän yleensä keitoista perusta.

Boyfriend –farkut pysyivät ylhäällä koko päivän, vaikka Joogamies sitä vähän epäilikin.

Ihmiset olivat mukavia ja heitä oli päivässä riittävästi – SE on elämässä tärkeää.

Kaikkein eniten Rouva Kuulanen arvosti  erään asiakkaansa kertomusta. Tämä kertoi lopettaneensa jo ongelmaksi muodostumassa olevan alkoholin käyttönsä ensimmäisen tapaamiskerran jälkeen. Rouva Kuulanen oli saanut hänet oivaltamaan.

Että se elämä, mikä tässä on. Nyt tässä. Että sitä olisi elettävä niin kuin se olisi viimeinen.

Ja elämä – sen lankoja oli pideltävä käsissään herkällä otteella arvostaen.


Rouva Kuulasen räjähtänyt look illan tuntien jälkeen. 
Kahvakuula-, sisäpyöräily- ja kehonhuolto- tuntien jälkeen kotona ruoka maistuu.


Iltatee Kauniilta Siskolta saadusta Buddha -mukista maistuu maailman parhaalta.

Puhelinlangat laulaa


”Mitä asiaa!!!?” Rouva Kuulanen karjaisi puhelimeen.

Langan toisessa päässä oli hetken hiljaista. ”Mitäää..?” Sieltä kohta kuului.
”Mitä asiaa!!?” Rouva Kuulanen toisti. ”Sinähän minulle soitit, oliko jotain?”

Rouva Kuulasen paras ystävä ryki hetken. ”Noooo.. ei kai tässä mitään sen kummempaa..”

”Jaa vai niin. Kannattaisiko ensi kerralla HETKI miettiä, ennen kuin alkaa soittelemaan että onko jotain sanottavaa sille kenelle soittaa?” Rouva Kuulanen tivasi.

Makkara puhkesi nauruun. ”Niin varmaan joo. Unohdin taas, kenelle aloin soittamaan. Tää on sun kanssa aina tällaista.”

”Hei arvaa mitä ehdin ajoissa ennen ruuhkahuippua liikenteeseen ja arvaa mitä vielä..” Rouva Kuulanen aloitti puheensa. Puhui ja puhui, aikaa meni viisitoista minuuttia ” .. mut nyt mun täytyy lopettaa että ehdin vielä kauppaan ennen tunteja! Oliko sulla vielä jotain..?”

”Eipä tässä tosiaan alun perinkään mitään asiaa ollut ..” Makkara aloitti.

 ”No niin niin, niinhän se oli. Täytyy mennä! Pusi pus ja Heippa!” Rouva Kuulanen löi Makkaralle luurin korvaan, purki puolet kassinsa sisällöstä auton takapenkille, toisen puolen lattialle. Löysi lompakkonsa ja aurinkolasinsa. Työnsi lasit nenälleen ja purjehti Prisman ovesta sisään.

Toisilla sitä ei koskaan ollut mitään tärkeää sanottavaa ja toisilla taas .. Niin - toisilla .. ;)

Mistä on parhaat ystävät tehty?
- Koiran karvoista, pitkistä hermoista. Huolenpidosta, ryppykasoista. 
Niistä on parhaat ystävät tehty <3