Rouva Kuulanen sai vastaansa aamulla kasan väsyneen näköisiä kurssilaisia. Ulkona oli kylmä, ovet vielä lukossa. Sisällä haukottelu jatkui, kaikki olivat vielä unesta sekaisin.
Rouva Kuulanen piti lyhyen palaverin päivästä Koutsi-Juhan kanssa. Asiasta päästiin nopeasti yhteisymmärrykseen. Liikkeelle oli päästävä. Kroppa ja mieli piti saada hereille. Ajatuksille avoimiksi.
Jengi jumppasaliin ja homma käyntiin.
Rouva Kuulanen on aiemminkin käyttänyt Kuulahulluista mieleensä jäänyttä hengenkohotus –alkulämmittelyä. Se toimii yleensä tilanteessa kuin tilanteessa. Kertaakaan ei vielä missään ole käynyt niin, että kenelläkään jäisi naama peruslukemille. Ei nytkään.
Reidet saatiin verenpurkaumille. Äänet avattua. Tuuletettiin, hypittiin esteitä ja vesiesteitä. Hop! Heeiiiii!! Spänks!! Spänks! Hop! Hop! Ylemmäs, ylemmäs, kovempaan ääneen ja korkealle.
Rouva Kuulasen piti vedon jälkeen tasata henkeä tovi jos toinenkin, sen verran korkealle siinä hyppiessä ja intoa luodessa syke kohosi varovaisesta aloittelusta huolimatta.
Salille mentäessä veri kiersi, ajatus oli kirkas eikä ennen puolta päivää kukaan haukotellut kertaakaan.
Tässäkin tapauksessa saattoi jälleen hyvillä mielin todeta – Liike on lääke.
T4U:n koulutukset läpikäyneenä voi ylpeydellä todeta -
Liike on lääke ja nälkä kasvaa syödessä!
:D Muistan ikuisesti sen ensimmäisen kuulatuntini, jossa Rouva Kuulanen käytti juuri tuota kyseistä vesieste-hyppyhyppy-juoksu-lämmittelyä. Mielessäin mietin vain että MIHIN MÄ OLEN TULLUT?!?! Mitä tää on?!?! Kohta varmaan kumarretaan yhdessä kuulia ja huudetaan hallelujaa. :D
VastaaPoistaVarsin hauska sekä lämmitys se oli.
Nim. Reisissä verenpurkaumia.. :D
Ihan Annukka sulle oli se setti silloin tarkoitettu -kun olit niin epäluuloinen kuulan suhteen. Rupesi vähän naurattamaan eikö :D Ja hienosti sujui myös lopputunti! Minä kyllä muistan :)
VastaaPoista