Rautakuulia ja Ukkosen Jyrinää

 Ilma oli kerännyt itselleen painetta jo monta päivää. Yöllä oli tuskaa, päivällä nihkeää.

Rouva Kuulanen oli poikineen vanhempiensa luona viikonlopun vietossa. Tietoliikenneyhteydet takkusivat. Puutarha huusi vettä. Sitten tuli ukkonen.

Sade piiskasi pihaa lakoon. Rakeet jäivät koirien karvoihin läpinäkyviksi paakuiksi. Salamat valaisivat taivasta ja jyrinä sai korvat soimaan.

Rouva Kuulanen oli unohtanut kaikki ihanat rautakuulansa edellisenä päivänä pihan perälle. Hänen isänsä, Rohkea Mies, sadevaatteisiin pukeutuneena, käveli pitkin pihaa. Pelasti ukkosen alta mitä pelastettavissa oli. Haki Rouva Kuulaselle kuulat ukkosta uhmaten. Näytti Muumipeikon Möröltä. Pitkänä ja tummansinisenä.

Rouva Kuulanen viritti vinttiin itselleen treenikentän. Cross-trainerilla alkulämpät. Etuheilautus. Sivulta toiselle heilautus sarviotteella. Ojentajapunnerrus. Punnerrus pallon päältä, siihen vatsarutistus. Askelkyykky taakse, samalla eteentyöntö kahdella kuulalla.

Minuutti kutakin. Neljä kierrosta.

Sade hakkasi peltikattoa. Ukkonen sai valot katkeilemaan. Hiki valui pitkin Rouva Kuulasen selkää, liimasi hiuksia kasvoihin. Käsivarsia pakotti ja kasvoja poltteli.

Kun treeni loppui, loppui myös ukkonen. Täydellistä.

Ojentajapunnerruksen voi tehdä myös polvet maassa

Jälkikäteen lavastetut kuvat - puutarhassa parempi valo