perjantai 2. joulukuuta 2011

Sana sielua ravistaa

Rouva Kuulanen rakastaa sanoja. Kirjoitettuja sanoja, kuultuja sanoja. Sanoja, jotka ravisuttavat sisältä ja saavat lihan liikkeelle.
Sanoilla voi nostattaa, sanoilla voi rakastaa. Sanoilla voi kannustaa, kehua ja silittää. Yksi ainoa oikea sana oikeassa paikassa voi muuttaa ihmisen elämän suuntaa. Väärä sana väärässä paikassa voi murtaa ja hajottaa. Vaikka sanan sanoja ei sitä tarkoittaisikaan.
Joskus sanomatta jäävät sanat satuttavat eniten. Sanat, jotka jättävät arvailun varaan, mitä ihminen todella ajattelee. Silloin on vaikea kuulla, vaikea tietää.
Rouva Kuulanen on kova puhumaan. Kova huutamaan. Ajoittain jopa kuiskaamaan. Välillä hän käyttää sanoja väärin, sanoo asioita mitä ei pitäisi. Silloin uudet sanat yleensä lohduttavat, korjaavat vahinkoja.
Toisinaan sanat eivät riitä. Silloin on ryhdyttävä tekoihin. Teot ilman sanoja saattavat olla hitaampi väylä saada asiansa perille. Sanat ilman tekoja jäävät monesti pelkäksi helinäksi, kuiskeeksi korvien väliin.
Jokainen päivä on täynnä valintoja. Välillä mikään niistä ei tunnu oikealta. Välillä oma ääni korvien välissä puuroutuu, eikä siitä saa enää selvää. Silloin helpottaa kun avaa suunsa ja päästää sanat vapaaksi. Silloin helpottaa jos on ihmisiä joille sanansa osoittaa. Kun on ihmisiä joihin luottaa. Joille sanansa luovuttaa. Ratkaisuihin päätyminen ei aina välttämättä tarvitse vastasanoja. Pelkkä kuuleva korva riittää.
Rouva Kuulanen yrittää valita sanansa ja tekonsa oikein. Niin että hän pystyy itse elämään itsensä kanssa, allekirjoittaa omat tekonsa.
Maailma ei muutu paremmaksi, ellei sitä tehdä paremmaksi. Sanoilla saa paljon aikaan. Teot puhuvat puolestaan.

Vain ne sanat jotka sielua ravistaa..


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti