Sielunveljiä –ja sistah’

Rakkaudesta se hevonenkin potkii – tämän sanonnan Rouva Kuulanen oppi ja sisäisti isältään jo varhaislapsuudessa. Hänen perheessään rakkautta oli aina ilmaistu verbaalisella pilkalla. Mitä enemmän vinoiltiin, sitä enemmän tykättiin. Vailla poikkeuksia.

Rouva Kuulanen ei siis voinut sille mitään. Oli suorastaan syyntakeeton. Sanat vain pulpahtelivat hänen suustaan yhdessä hillittömän naurun käkätyksen kanssa. Hän ei  ikinä ennen elämässään ollut NAURANUT niin paljon kuin ToimistoPoikien ja Pikkumyyn kanssa töissä ollessaan.

Ikinä elämässään hän ei ollut vinoillut eikä hänelle oltu vinoiltu niin paljon kuin töissä ollessaan. Ikinä elämässään hän ei ollut pitänyt kaikista työkavereistaan näin ehdottoman tolkuttomasti. Rouva Kuulanen oli suorastaan rakastunut. Päivästä toiseen hän näki vain vaaleanpunaisia sydämiä suun iskiessä ruoskan iskuja ja sivaltaessa salamoita.

Pikku-Tapani ja Pikku-Tapanin repeilevät paidan napit. Kuinka tämä hiissasi ympäri toimistoa kilometrin pituisissa tonttumiehen kengissään. Näytti ihan haudankaivajalta lukuisissa pikku villatakeissaan ja piti tuntikausia kestäviä saarnoja puhujanpöntöstään.

Mahti-Mika hautautui kirjekuoriensa ja tietokoneenruutujensa taakse. Laski kuinka monta kiloa rautaa minuutin aikana minkäkin treenin aikana (kyllä – treenien hän väitti jo alkaneen, todistajia tälle ei ollut vielä ilmaantunut ..) liikkui ja hullun kiilto silmissä vertaili taulukoita ja exeleitä toisiinsa. Piti kirjaa lukemistaan kirjoista ja laati niistäkin taulukoita. Exeleistä löytyi todennäköisesti sivumäärä kaikille Mikasen elämän aikana luetuille kirjoille. Rouva Kuulasen oma pieni insinööri.

Myssy ”The Myskihärkä” Mustonen, tunnettu myös nimellä Jorma ”the salimanager” Mustonen tai ihan vain MyssyJanne. Väitti että Rouva Kuulasella on lepsu takapuoli, samaan hengenvetoon esitteli puhuvaa vatsaansa. Myssyn tietokonepöytä oli niin ylhäällä että Myssy pääsi kävelemään sen alitse – harvoin tätä sen ääressä nähtiinkään. Yleensä tämä käveli vaalenapunaiset crocsit vilkkuen pitkin toimiston seiniä.

Karva-Mikko makasi fatboyhin hautautuneena ja suki partaansa. Hänellä oli aina jokin juttu kesken ja väitti olevansa ”Vain yksi tytöistä”. Sisartensa kasvattamana tällä oli yllättävän suuri toleranssi kahdeksan kuulan jonglöörauksille ja mielikuville booty-ass –housuista, topatuista push-upeista, korseteista ja tukisukkahousuista. Jonain päivänä Rouva Kuulanen vielä murtaisi Karva-Mikon coolin ulkokuoren. Siitä oli pakko löytyä särö jostain ….

KaunispoikaAripoika kulki kamera käsissään ja näytti kreikkalaiselta seilorilta. Viljeli kaksimielisyyksiä eikä juonut kahvia ellei se ollut kaksi minuuttia sitten keitettyä.

Ja sitten vielä PikkuMyy. Rouva Kuulasen elämän naisrakkaus heti Makkaran jälkeen. PikkuMyyn näennäisen tyynen ja harkitun ulkokuoren alla piili pahin pilkkakirves jonka Rouva Kuulanen oli kuunaan tuntenut. PikkuMyy oli toimiston pieni ja viekas sielu.

Oliko siis ihme, että Rouva Kuulanen oli rakastunut <3

Tämä tanssiklippi on omistettu Karva-Mikolle, joka ei tiennyt että John Travolta osasi tanssia ennen Pulp Fictionia. Pus!