”Multa tais mennä kylki..” Joogamies jysähti tuolille Rouva
Kuulasta vastapäätä. ”Vino vatsalihas tai varmaan kylkiluu poikki.”
Rouva Kuulanen vilkaisi Joogamiehen rintamusta epäluuloisena.
Puolittain odotti näkevänsä kylkiluun tököttämässä pystyssä lihankappaleiden
seasta. Puolittain pettyi kun ei sellaista näkynyt. Hmpf, ensin sitä luuli että
jotain jännittävää tapahtuisi ja sitten ei tapahtunutkaan. Se oli miesten
kanssa tällaista.
”No pystytkö hengittämään? Pistääkö?”
Joogamies taivutteli järkälemäistä runkoaan puolelta toiselle
ja irvisti surkeana. ”Muhun sattuu .. Mut ei se hengittäessä satu. Varmaan
lihaksessa. Innostuin combatissa eilen vähän liikaa. Pistää tänne kylkeen..
Muhun niin SATTUUUUU .. ”
Loppupäivän Rouva Kuulanen joutui hidastelemaan Joogamiehen
tahtiin. Hissillä piti mennä joka paikkaan. Joogamies ei kyennyt kantamaan
tarjotintaan, ei juomaan kahvia. Käytävillä Joogamies raahautui eteenpäin
toinen jalka edellä, toinen perässä laahaten. Kädet kyljellä, kasvot
tuskaisessa irvistyksessä. Nojaili seiniin ja huohotti.
Rouva Kuulanen otti Joogamiehen asiakkaat hoitaakseen - opasti
kuulaliikkeet ja näytti vatsalihastekniikat. Joogamies istui nurkassa hiki helminä otsalla ja huohotti. Teki kuolemaa, oli maailman murjoma.
Illalla puhelin piippasi – ”Ne oli ne kylkivälilihakset mitä
veikkasit. Kevyesti revähtäneet. Muutama päivä saikkua ja särkylääkettä ja olo on entistä ehompi.”
Miehet <3
Kinesioteipistä voi saada vähän apua kolottavaan tuskaan joka jäytää luita, niveliä ja sielua.
Tulevaisuudessa Joogamiestä voisi käyttää ainakin ovistopparina tai kenties puutarhatonttuna..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti