Lomastressiä?

Rouva Kuulanen heräsi hätkähtäen. Pikku E ryömi kainaloon, halusi peittoa. Pikku J makasi toisella puolella aivan Rouva Kuulasessa kiinni, hänkin halusi peittoa.

Rouva Kuulanen tunsi, kuinka uni painoi vielä silmiä. Oli sellainen olo, että kello oli vielä aivan liian vähän. Rouva Kuulanen ei olisi halunnut vielä herätä. Hän halusi kaivautua peittonsa alle ja olla sellainen ihminen joka vain nukkui ja nukkui ja nukkui.

Rouva Kuulanen yritti varovasti vetää kättään Pikku E:n alta. Olkapäähän sattui. Oli pakko nousta puolittain istumaan. Pikku E kierähti lähemmäs, valtasi Rouva Kuulasen paikan. Tasainen tuhina täytti huoneen.

Rouva Kuulanen katsoi kelloa. Ei vielä kuuttakaan.

Rouva Kuulanen vetäytyi sängyn jalkopäähän. Kippuraan. Ilman tyynyä, käsi korvan alla. Sulki silmänsä. Kukaan ei ensimmäisenä loma-aamuna herännyt ennen kuutta. Se ei vain ollut mahdollista.

Rouva Kuulanen muisti laskun, joka piti maksaa tänään. Muutaman työasian, joka piti vielä hoitaa. Rouva Kuulaselle tuli nälkä. Rouva Kuulanen mietti alakerran koiraa, jolla kohta olisi myös jo nälkä. Kenties paha pissahätä. Vanha koira, minkäs sille mahtoi.

Seuraavaksi Rouva Kuulaselle tuli kylmä. Varpaissa puhalsi viima. Kesäpeittoa ei koskaan suunnitella aikaisia köllöttely-aamuja varten.

Rouva Kuulanen viskasi peiton syrjään ja kiskaisi itsensä pystyyn. Jääkaapissa oli iso kulho mansikoita. Kun hän olisi oikein nopea, hän ehtisi maksaa laskut, kirjoittaa sähköposteja, syödä aamupalaa koiran kanssa, käyttää koiran aamupissalla ja lukea lehden.

Ihan yksin, all alone. Se tekisi monta mansikkaa .. 

Ei hullumpi tapa aloittaa kesälomaa. 

Nyt niistä kannattaa nauttia - kaikista kesän herkuista :)