Äiti osaa mitä vain. Kiivetä puuhun ja heittää koreja. Se saa
pyörän ketjut paikoilleen, se leipoo parhaita pullia. Äidin kainalossa on
turvallista olla. Välillä se heittää olkapäälleen ja pyörittää ympäri.. ympäri ..
ympäri.
Ei äidille tartte puhua puhelimessa silloin kun ollaan
mummilassa. On kivempaa leikkiä tyynysotaa sohvalla ja hyppiä kumisaappaat
jalassa siinä isossa ojassa pihalla.
Äidin kanssa voi lähteä etsimään leppäkerttuja. Kurkkia kivien
alle ja etsiä muurahaisia. Etanoita, matoja ja sammakoita. Pyydystää
heinäpellolta heinäsirkkoja ja opetella viheltämään.
Äiti pakottaa pistämään vaatteet päälle, se ei ymmärrä tätä
nykylasten elämää. Ois kivempaa hyppiä ilman paitaa shortseissa ja puhaltaa
saippuakuplia, iltapala-aikaan lähteä metsäretkelle ja futista pelaamaan.
Äiti ajaa autolla lujaa, sen kyydissä saa pelata angry
birdsiä. Kunhan muistaa vuorotella eikä aina aloita kesken peliä alusta. Äidin
kanssa voi juosta kilpaa päiväkodin pihalle ja tulla aina vilkuttamaan eteiseen
ja lähettää lentosuukkoja. Tai äiti lähettää, on se pussailu lapsista vähän
noloa.
Äiti rakentaa joskus tyynyistä majan eikä se koskaan löydä
lapsia niiden piiloista. Välillä se suuttuu ja huutaa ja pistää lapsia jäähylle
ja sit se tuo sohvalle mehua.
Ärsyttävä. Ihana. Maailman paras. On sitä välillä ihan ikävä <3
Äiti ei koskaan pääsisi tonkimaan merenrantoja keppi käsissään ilman lapsia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti