Rouva Kuulanen rakasti näitä aikaisia aamuja. Kun kaikki
ikkunat ja ovet olivat auki, pihalta kantautuivat lintujen laulu ja lentokoneen
kaukainen humina.
Rouva Kuulanen söi laittamaansa aamupalaa, koira makasi
jaloissa pöydän alla. Hesarin muste tarttui sormiin ja kohta se jo täplitti
valkean pöydän pintaa.
Aamukahvi höyrysi mustana ja vahvana kupissa. Tämän jälkeen
vaikka sitä kuinka yrittäisi, ei kahvi enää maistuisi samalta koko loppupäivän
aikana.
Rouva Kuulasta ei yhtään haitannut käydä illalla aikaisin
nukkumaan. Hän ei jaksanut katsella tv:tä, ei näpyttää tietokonetta. Mieluiten
hän käytti aikansa lepäämiseen.
Hänen oma aikansa oli aamulla. Linnunlaulussa kahvikuppi
käsissä, villasukat jalassa.
Kaikkien muiden vielä nukkuessa.
Kahvi maistuu parhaalta tietystä mukista juotuna.
Rouva Kuulanen osti lapsilleen kaakaomukit ja otti ne sujuvasti omaan käyttöönsä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti