ToimistoPojat

Rouva Kuulanen pysähtyi ovelle. Pikku-Tapani, Myssy-Janne ja Mahti-Mikael istuivat kolmistaan päät yhdessä pöydän äärellä. Jokaisella oli tietokone nenän edessä, keskustelivat keskenään päät alaspäin painuneina.

”Oletteko varmoja, että haluatte minun tulevan sinne?” Rouva Kuulanen kysyi. ”Minä en ole syönyt.”

”E-e-e-ei meillä tässä enää montaa minuuttia mene”, Myssy-Janne vastasi ja viittoi Rouva Kuulasta sisään. ”Itse asiassa meillä Mahti-Mikan kanssa onkin kiireellistä menoa tässä, käykää te vaan Pikku-Tapanin kanssa loppuja asioita läpi. Kahdestaan ..” Myssy-Janne nousi lähteäkseen. Rouva Kuulasen katse naulitsi hänet kuitenkin paikoilleen. Alistuneesti huokaisten Myssy-Janne tippui takaisin tuolilleen.

Edellisessä ennen lounasta pidetyssä palaverissa oli Pikku-Tapanin pää päätynyt lattialle tietokoneen piuhojen keskelle pyörimään. Sana kaduilla kulki, että Rouva Kuulasta ei kannattanut pitää nälässä.

ToimistoPoikien onneksi asioita ei tosiaan ollut montaa käsiteltäväksi. Pöydästä noustessa Pikku-Tapani karaisi kurkkuaan. ”Niin .. oli tuossa vielä muutama asia, mutta jutellaan niistä sitten sen jälkeen kun ollaan syöty..” Rouva Kuulanen nyökkäsi ja kaivoi samalla puhelintaan esiin. Puolihuolimattomasti ryhtyi selaamaan sähköpostejaan sen ruudulta. Jähmettyi.

”MITÄ!!!? KUTSU VIIKKOSIIVOUKSEEN!!!? Oletteko te laittaneet minun kalenteriin KUTSUN VIIKKOSIIVOUKSEEN!? MINUNKO täällä pitää alkaa siivota TEIDÄN jälkiänne!?”

ToimistoPojille tuli kiire. ”Eeeeii sinun pitänyt lukea sitä vielä tässä vaiheessa”, sai Pikku-Tapani sanottua askeltensa lomassa. ”Mennäänpä nyt syömään, tule tule”, yritti maanitella.

Rouva Kuulasen syödessä Myssy-Janne käveli pöydän luo ja katsoi Rouva Kuulaseen; ”Tuo toimisto on tosi hyvä muuten, paitsi yksi asia ei,” aloitti ja katsoi Rouva Kuulasta silmiin. ”Sinun pöytäsi. On räjähtämäisillään.”

Rouva Kuulanen pureskeli porkkanaa ja mietti hetken. Sanoissa saattoi olla totuuden siemen. ”Oletkos kuullut sellaista sanontaa Myssy --  A clean house is a sign of a wasted life. Eli ei elämää kannata tuhlata siivoamiseen”, Rouva Kuulanen vielä suomensi. Myssy-Janne ei tunnetusti ollut kielimiehiä.

Myssy-Janne katsoi Rouva Kuulaseen. Rouva Kuulanen katsoi porkkanaan. Huokaisi.

Joskus oli kai tehtävä uhrauksia. Ihan vain jotta rakkaat ToimistoPojat pysyivät tyytyväisinä.