Maailma oli kaaoksessa.
Roskaruokaa, rikkinäisiä pulloja, kalman värisiä ihmisiä.
Kaikki vihreä oli kadonnut, linnut eivät enää laulaneet. Kaikki
maailman lenkkipolut ammottivat tyhjyyttään. Metsät seisoivat tuulettomassa
ilmassa harmaina ja ilottomina.
Ihmiset eivät enää hymyilleet toisilleen. Jokainen suoritti
omaa elämäänsä. Kahvia kului, sokeria tonnikaupalla. Ihmiset eivät kosketelleet
toisiaan, julkinen liikenne oli lakannut.
Ovelta ovelle, hissillä perille. Uni oli huonoa, tietokoneet
välkkyivät pitkälle yöhön.
Hikinen Pullero seisoi kädet puuskassa kaiken tämän edessä
pyykkilautavatsa tuulettomassa ilmassa väristen. Nyt tämä sai loppua! Hän oli
tehnyt parhaansa, mutta yksin hän ei kyennyt. Yksin hänen Voimansa ei ollut
riittävä.
Pullero nosti Kultaisen Palan ilmaan ja puhalsi siihen kaikella
jäljellä olevalla Voimallaan. Kultainen säde levisi elottomiin pilviin ja sai
ne värähtelemään. Värähtely levisi pitkin taivaankantta, värjäsi pilvet ja sai
ne kumisemaan.
Kivien alta, riippumatoista. Kellareista, ullakoilta,
perämetsistä. Kohmeisia päitä alkoi nousta, vapisevia käsiä haparoiden. Käännytettyjä
Pulleroita, Jumalallisen Ilmestyksen Unohtuneita. Kerivät käärivät itseään
pystyyn, ottivat haparoivia askeleita.
Kohosivat joukolla ylöspäin, kohti vaaleanpunaisia pilviä.
Kultainen säde värähteli, soi, sai kaikki Taivaan Värit säihkymään. Käännytettyjä
Pulleroita oli satoja. Tuhansia. Tuijottivat toisiaan ihmettynein silmin,
ojentelivat käsiään.
Hikinen Pullero seisoi kaiken tämän keskellä, kädet kohti
taivasta. Käännytetyt Pullerot tiivistyivät hänen ympärilleen, joukosta kohosi
hiljainen humina. Humina kohosi ja kohosi, äänen voima sai maan alhaalla
murenemaan.
Maa nielaisi kaiken, avautui auki ja vei kaiken mennessään. Pullot
ja purkit, kaikki harmaa ja eloton. Ihmiset seisoivat jähmettyineinä. Paljaina.
Tuijottivat toisiaan.
Näkivät Ensimmäisen Kerran. Kaiken äänettömän, syvälle sisään
suljetun. Kysyivät ja kerrankin kuuntelivat – ottivat pään pois omasta
takapuolestaan.
Maa ympärillä alkoi viheriöidä, linnut virittivät ääniään.
Polut täyttyivät ihmisistä -
Käännytetyt Pullerot käsi kädessä Taivaan Pilvien keskellä
lauloivat omaa lauluaan.
Ystäviä voi löytyä yllättävistä paikoista .
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti