tiistai 12. heinäkuuta 2011

Päivän mittainen treeni

Rouva Kuulanen aloitti päivänsä nukkumalla pitkään. Se on aina mukavaa. Saa herätä ja huomata nukkuneensa. Keho ja mieli virkeänä.
Aamupäivällä Rouva Kuulanen kävi pienten poikien kanssa Suomen Suurimmassa Prismassa ostamassa luomukananmunia, luomuruokosokeria ja pensasmustikoita. Aika pitkät käytävät noin pieniin ostoksiin.
Haettiin Maastonakki hoitoon. Leivottiin mustikkapiirakka alusta asti ihan itse ja syötiin se. Juostiin pihalla kunnes Rouva Kuulasen piti lähteä töihin.
Rouva Kuulanen veti ensimmäisellä salilla kahvakuulatunnin. Siihen päälle sisäpyöräilyä. Hikoili paitansa ja pöksynsä likomäriksi huomatakseen unohtaneensa vaihtopaidan ja pyyhkeen kotiin.. Pyöräilevissä naisissa asia herätti tiettyä hilpeyttä.
Onneksi toiselta salilta Rouva Kuulanen sai lainaksi pyyhkeen. Löysi työpaidan ja housut kaapistaan. Veti vuorotellen proteiinipatukkaa ja energiapatukkaa, kävi tekemässä muutaman saliohjauksen. Joi kahvia.
Illan päätteeksi hurautti ihanaisen pt-asiakkaansa luokse toiselle puolelle Helsinkiä vetämään kahvakuulatuntia. Tasapainoliikkeet kysyivät Rouva Kuulaselta jo hieman kanttia. Neljä kuulatreeniä kahden vuorokauden sisään tuntui lihaksissa.
Kun Rouva Kuulanen kello kymmeneltä saapui kotiin, odotti Musta-Morris iltalenkkiään. Koira hihnaan ja radalle.  
Peltojen keskellä kuu paistoi melkein täytenä. Vilja tuoksui sateen jäljiltä. Jalat painoivat, keho huusi lämmintä ruokaa. Jokainen jalan nosto tuntui lonkankoukistajissa, käsien heilutus ja vartalon kierto joka paikassa.
Kotona hän söi kalakeittoa ja otti palan mustikkapiirakkaa.
Sitä oli vielä vähän jäljellä.

Hieno päivä - nyt jaksoi taas nukkua!


Illan hämyä peltojen yllä

3 kommenttia:

  1. Olen lukenut jokaikisen jutun ja aina on yhtä kivaa ja kiinnostavaa lukea uusi<3

    VastaaPoista
  2. Ja joka kerta tulee hyvälle mielelle kun lukee tätä blogia :) Toivottavasti joskus jossain muodossa törmätään livenäkin :D

    VastaaPoista
  3. Kiitos kauniista sanoista :)
    Tätä on niin mukava kirjoittaa, että mikäs tässä ollessa!
    Ja Katja, kyllä me varmaan joskus jossain törmätään :)

    VastaaPoista